perjantai 9. helmikuuta 2024

EXIT
 
esiliina laskostuu keskeltä,
mukavasti kävellessä
niistämään
kuopat pihapolulla
vaarallisia kiristämättömillä
turvakengillä,
sormet jäätyy aina
talvella,
kaksi pinkeää
vai yksi lerppu?
 
olemassaolo tuntuu hyvältä,
vaikken jaksa ymmärtää
mitä luen,
johtuuko se eilisestä
vai tästä päivästä pälkähästä?
puoliruoka höyryää pakkasessa,
yksinään pyöreällä hennolla,
haen sen kun olen nuollut lautasen,
kuin rippeet sulaneen jäätelön,
tukka sidottuna
ja pestynä
 
juon jälkiruoka teeni,
kuin siitä jotain hyötyisi,
valkosipuli
on esituhonnut makuaistin,
etusivulla villapaitamies
kylmä mies,
tunteeton mies,
sellainen
josta aistii
hänessä
olevan
ristiriitaa ja salaisuutta
 
silmälasit kirjan kannella,
keskenään
ymmärtävät toisiaan,
terassilla hahmot eivät liiku,
elleivät
yölliset
pedot niitä liikuta,
raatele
ja merkkaa omakseeen
 
hän odotti minun
sanovan jotain kaunista,
pikku kaupasta,
kuin normaali höyhen,
kiinnostunut leijaillessaan,
tosikkona
on vaikeaa olla
pilan tai sarkasmin kohteena,
pitäisi osata nauraa
muttei kykene murtumaan,
kykene kuin
katsomaan putkikiikareilla
lähimmän mahdollisen
poistumistien


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti