et ollut siinä silloin muistatko kun

hyytävä talvi puski dumpperikuormiaan

yhdessä yössä kirkkautta kuin alkuräjähdyksessä

lumivaippa peitti rakkausrunot massansa alle

kesän hölmö ihastus

väre onnellisista

reppanoista

raaka viina poltti rintaa, se maistui hyvältä nousuissa

muttei todelliselta

joltain ala-asteen näytelmältä

nanosekunnin tuntui siltä

että tämä on kohtaloa kyymäistä

minun taistelua kalevalan kankailla verisillä

istua yksin kesän varjossa kun olit

hoivaamassa meidän syntymätöntä

tunnetta ehjästä savikulhosta, yhdessä dreijatusta

en ollut siinä silloin muistatko kun

tarvitsit vain ripauksen kuuntelemisen taikaaa

vähän lämpöä untuvaista, ilman aamun pikajuoksua ulapalle

mielikuvituksen kuristamista, rakkauden mitätöintiä

vähän peittoa raa´an

raudan kylmyydeltä, maailman tappouhkauksilta

kaikki ihailijat jääneet

veto-ojien kevätliejuun

kaikki keijukaiset

siivet repaleisina kuolleet pois vaikutuspiiristäsi

mille oksalle jäit pieni lintu                                                             

laulusi trooppinen kuoli sukupuuttoon