sit ku se joskus aina onnistuu
tahdosta riippumaton
tahdosta riippuvainen
niiiden lapsi
pala taivasta
pääsi kuoriutuu
se skalpeerataan viidakkoveitsellä
ja sydämesi revitään rinnasta
sykkimään kaikukopastaan
jonkun käteen kuolemaan
kuolevat katsovat ihmettä aikansa
kunnes pedot saapuvat ja
elämme enää muistojen mullassa
 
uusi psyyken 1 rpm,
vuoresi nälkäinen
ihmisuhreja saava,
välitön kuolinisku ujoudellesi,
kuten sanotaan
koko pitkä elämä, vain katsella
häpeävänä mitä tää kaikki on
miten pyöreä palikka sopii aina
neliskanttiseen reikään,
miten laulusi kaiku kuoli
huutosi hautatui hiekkasäkkien painosta
suistosi muotoutuu hitaasti
kädet kiinni kattopaneelissa
käppyrällä oleva palasaippua
kuin vanhuus
läpinäkyviä
 
aamussa sama taika ilman kipua
kesäkuu väreilee liikkumattomuutena
taivaassa tumma tunnelma
pian välähtelisi kuin silmissäsi
uupuneena, huomista pelkäävänä
voikukukkana murenevan asfaltin reunalla
pitkällä suoralla, jolla tuulee tiheästi
matkalla jolle olen jäänyt jumiin
porteilla molemmista suunnista
sulkeutuneilla,
vain taivas toivona
sen tumma tunnelma
hahmot turpeiset
riekaleissa raasut
pyytävät syliinsä
nyt annat kaiken rakkautesi
ja palkintosi
on taivaan syli
turpeen alla