siinä mä olin kuin opissa

joku vitun tiukka lasso kaulallani

sanoin jotenkin niin kuin aina        auta

älä jätä pimeään kompuroimaan          pimeään silkkiseen

enkä mä mun v-aineista välitä kuhan saan sut nauraan

yössä kovassa asfaltissa

siellä missä tarinan kertoja on lomalla ihosta ilon

en voi tanssia ilman joutsenkaulaasi hyperventilaation

eikä kukaan kukka aukea jos olet amppari öljyisin siivin

ei vaikka joka yö taot surusi kanteleen

sävelen

mikä antaa toivon

pitsisen hameen                          silmien sulkeutumisen

sisälläsi kaunista       ajan jalopuuta

metsämansikkaa