milloin opit kärsimään kuin ihminen

kaiken saanut

kaiken antanut 

nälkäisimmille oikeinpuhujille

jotka puhuvat väärin,

moraalittomasti tallovat

sinun kielesi jäkäläisen

aivosi kompleksiset,

kuoren sisällä saaressaan

lihasi heikon ja ei halutun

oletko jo lyönyt pääsi verille

tarpeeksi usein

polvesi mustemille ilman majakkaa

sydämesi maksimisykkelle juosten

pakoon olematonta erilaisuuden viittaa

älä enää kuuntele,

manaus on suoritettu loppuun

silmien takana ei enää demoneja

ei loppua vaan kaiken alku

raskas ja sinut sinuksi tekevä

elämän henkäys, keväinen