Kaipauksen Moottoritie

En ole se, en vaikka kuinka haluaisin

en vaikka sen joskus sammuvilla silmilläni

näkisin.

Se on joku muu joka puhuu kovalla tavalla

kovia, yrittäen saada hänet itselleen

ollakseen hyvällä tavalla paha.

Minua niin kaduttaa aina niiden iltojen jälkeen

aina kierin samoissa sameissa vesilaseissa miettien

puntaroiden missä minä muutuin muuksi ja jätin itseni

ilman ketään.

Ihminen tuntematon saa jotain joka heikkouden syyksi laitetaan

jotain mikä minusta muukalaisen teki.

En ole koskaan isojen poikien kerhoon muuten päässytkään

en ole osannut olla ilman turvaani

ovea syvälle muutokseen.

Hyvä kun olit siinä silti, vaikka en mitään voisi antaakaan

hyvä kun lähdit mukaani yötä sekavaa viettämään

kiitos kun näytit kauneuden piiloon menevän ruusun

eikä minulla ollut paha

kiire kuitenkin, aina jonnekin

moottoritielle kaipauksen.