SOLJUA

myöhästyn junasta
se on dramaattista liukua
ajan
yhden periodin loppu
vieras jää vieraaksi
pulleus tottumatta
 
en halunnut tarpeeksi
kammotus

(nurkassa itkevä pikkupoika)
voitti tällä erää
sabotaasinsa
versus hohto
 
oli kylmä
olihan lokakuu
tai lämmin
kuolleisiin lehtiin verrattuna,
nenäni vuoti epävarmuutta
yltympäriinsä
ihmiset pimeää aineitta,
kalotit silmillään
 
en osaa kuin hämmästellä
kokemattomuuttani
vaillinaisuuttani
lapsen tasolle 

jäämistä osittain
 
näitä helmiäni
jotka maailma haluaisi turmella,
tehden salaisuudesta arkipäivää
minut tehden muiksi
yhdeksi loppumattomaksi