it always feel like the first time

kun puet tosissasiolonhaarniskan

hermoratojen sirkus huppelissa

olen hyvä väistämään vesikuoppia

tiessä ja naulaisia lautoja joskus komeassa

taapelissa

aina kun herään saranat sanovat huomenta olento,

saatko tänään lehdettömiin koivuihin

maalattua maailman lapset vesiväreillä

onnellisella pehmytkudoksella

aina kun odotan pikavoittoa  saan

pääni täyteen ruosteisia linkkuveisten teriä

kiinalaisia, katkenneita suhteita vesihöyrymäisiä

teitä yhdistää sama usko kuin laivanrakentajilla

kaleeriorjanne tekevät kaiken ennen

merihautaa ja pyytävät mutteivät saa

ravistaa maailmakaikkeuden luonnonlakeja

petojen hyväksymää demokratiaa

minne naurusi kevyt katosi

lainemainen siitepöly heinäkuun

lämmin kosketus saman veneen

jossa joskus olimme kaikki

kapaloissa pystymättä kuin

hymyilemään kilpaa auringon kanssa