tekisi mieli,
sen näkee mun silmistä
hymykuopista,
pienestä eleestä
kun vannon
rakkauden olevan pyhää
 
haluaisin taas
astua paratiisiin
ilman pokea
ilman moraalinvartijaa
työntää pääni syvälle viidakkoon
olla ilman happea,
välikuolla vuolaaseen virtaan
nauttia nauttimisesta
maistaa elämä
karvas ja kaikkivoipa
sisäänpääsy ja ulostulo
 
sen haluaisin tehdä
painavalla etuotsalohkolla
kappailella olevalla rinnalla
sormilla soinnukkailla
sielulla jalustaltaan irroneella
että näkisit häpeäni, sen tahran
jota ei voi pestä millään ohjelmalla pois
 
söpö hymysi
pimeässä heijastava
aarniometsässäkin
tähtenä taivaalla
maan alla ja yllä,
aina mielessä