kohti jonnekin, minne on varaa
mielen matkalipulla, olla hetki
ihminen, täysi mahdottomuus
typerät haaveet jotka saa
kiinni, antaen taas lisää
yhtä merkityksettömiä
 
olen samaa tai eri
mieltä, olen vain yksin
yksi sankari, väärässä valtameressa
kipua kellukkeena, valoa valtatiellä
 
onko pakko ymmärtää
muutakin kuin hiljaisuutta
onko pakko toivoa ankkuria
kun molemmat kädet kiinni ruorissa?
 
antaako yö pakoni anteeksi
muuttaako se koskaan mitään
muuta kuin kaiken, hauraan pakkaskukan
juoksevaksi kristallivedeksi
 
syökö se kaiken tilasi
maatuuko mahdollisuutesi
huutosikin jää kurkkuun;
sanoitko jotain?