välillä ei tule verta vaikka olet

kovakourainen,

käsissäsi ei veren peltoa

veljekset muuranneet omat puolensa

navetasta säilyttääkseen

tiilen individualismia

tähtikirkas syysyö täällä missä

ei tapahdu mitään, tuntuu hyvältä

mennä nukkumaan ja kuvitella

tähdet ja muuttumattomuus

kärpäset nussii hiiliteräspannulla

mustikkaa alahuulessa haavana

juon taas

vaikken saisi unohtaa

yksin laukeamista pimeässä kesähuoneessa