torstai 25. lokakuuta 2018


palavat puut matkallasi puiden läpi
vesi on taas vapaa padoistaan
avaimet yliseen ja aliseen
narkkareille, pelottomille                               
alkoholisteille, pelkureille     

vitun pitkiä päiviä kattella itseään peilistä
ja ihailla
erosin kirkosta
ja aloin kuunnella vaihtoehto/indie musiikkia
tai toisinpäin

sänkipellot lokakuun
                            aamusumussa eksyn autossani
kaikki elävä pelottaa
kaikki kuollut rauhoittaa

kenen kengät eteisessä?
sä tykkäät kun on mies ja nainen
musta ja valkoinen
yö ja aamu


hulda huima ja yksin
meressä kaloja verkoittain
uskotko miten paljon on annettu
ja ei siltikään
mitään

unen jälkeen tunne
miten selviän elämästä
paniikki, eksistentiaalinen kriisi
loppu

tuulet laittavat puut tanssimaan
balettia juurellista
maan alla oliot sykkyrällä
kuin prinssi kaamoksen

lauantai 6. lokakuuta 2018


välillä ei tule verta vaikka olet
kovakourainen,
käsissäsi ei veren peltoa
veljekset muuranneet omat puolensa
navetasta säilyttääkseen
tiilen individualismia

tähtikirkas syysyö täällä missä
ei tapahdu mitään, tuntuu hyvältä
mennä nukkumaan ja kuvitella
tähdet ja muuttumattomuus

kärpäset nussii hiiliteräspannulla
mustikkaa alahuulessa haavana
juon taas
vaikken saisi unohtaa
yksin laukeamista pimeässä kesähuoneessa


radaltaaan singahtanut pyövelin pojanpoika
misantropia    kuolema on kuolema
erityisherkkyys kivulle

jäät tulevat todelliseksi
syksyn kuola ei valu enää mahlana
yksin maailmassa, missä kuollut jo oli kuollut
ennen pulssin katoamista tähtien sydänkäyröihin

autismin kirjon näkee viinisammiosta
ruoste laskeutuu kielellesi
välittäjäaineet lakossa sirkuksen lähdön jälkeen
silti hengitän ja panikoin
elän pienessä pallossa, enkä puhu
samaa kieltä veljien ja siskojen

yöllä ei muuta kuin elämää
aamulla arvat jotka jo eilisen uhmassa raavittiin
verille kynnet, toivottiin voittoa
herätä ilman kasvukipuja
tai olla heräämättä
ainaiseen sotavalmiuteen


vitut tää on alku
vaikka vituttaa ja masentaa
tienvieren metsämansikat
ajat sitten
kuolleet kuin veljesi leijonamieli
isoisäsisi suuveden juoja
mummosi marttyyri
vinettoa eläville
ja ehkä vähän maahan
artolle eli mellerille