lauantai 8. marraskuuta 2014

Soitin linnulle     sain   tyhjän
                  varjonveljen
tanssimme kännissä  
                                       avasit siipesi minulle
                                               läpi diskontequilan
sanoitko et
vannoitko notta
                         tämä yksinäinen sepän
                                                      sydän
joka taotaan tulella ja jäällä
näkemään se       baseballkentän kokoinen   nurmikko
                 vain sua varten leikkasin taas itseni
tähän
hetkeen mitä ei voi kirjoittaa pakoon
nostin verellä värjätyn lipun
vein sen veden alle
miten tippa minua
voi muuttaakaan sinua
                            lasketaan alas jo miehet
                    naiset rantojen kivien
tämä sota kyklooppimeressä
                silmäsi löysin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti