lauantai 23. maaliskuuta 2013


Tanssimaan yli meren


Miten ja kenen kanssa onni olisi normi
milloin ja millä kellonlyömällä tajuan elämän koreuden
miksi ja miksi ajattelen kaiken aina samoin, surullisen samettisesti.

Viisas en ollut koskaan
jälkiviisas aina
kyllähän vieläkin naurattaa
mutta jokapäivä harvemmin.

Kuka kutsuisi minut juhliinsa tanssimaan yli meren
ketkä muistavat minut kun lähden
onko niitäkään enää tänään jotka minua lämmöllä muistelevat.

Jossakin halusin pärjätä
edes yhdessä asiassa olla muita edellä
ei sitä koskaan tullut, aina mies loppui ennen ennätystä.

Minne ovat kadonnet pienet valot vastarannalta,

ohjeet
en minä yksin osaa kävellä kuin lävitse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti