sunnuntai 19. toukokuuta 2019

kodin lääkärikirja auki kuolemanpelko
sivulta,
aika on pitkä odottaa noutajaa
kultaista tai mustaa

hevonen ruunataan pystyasennossa,
katoavaa kansanperinnettä, pelosta kai
juontuvaa

lasittunut katse silmissäsi
syntymäsolmussa päälläni oikea nainen

sovitaanko, että syreenit tuoksuvat
pyörälenkilläni talven jälkeen

mies kömmelin ikkunalasin
heijastuksessa näyttää hyvältä
vääristäen juuri sopivasti

nuori nainen tabloidissa turhaan
haaveilee vakavasti otettavaksi näyttelijäksi

koira kuoli, kaivoin sille kuopan alle
ruokamullan, taimikin löydettiin muistoksi
ja muistiksi kuolevaisuudesta

kirjoita niihin onnellinen loppu
kerrankin ilman mitään vitun kuolemaa
ja kaipuuta pois täältä maan päältä

kirjoita niihin onnellinen loppu, kun hattarasta alkaa
muodostua betonia, et enää säpsähdä

kirjoita niihin onnellinen loppu, kun viimein poika tapaa
tyttären ja hetken tie on kevyt ja yhtenäinen

kirjoita niihin onnellinen loppu, kaikesta värittömästä
huolimatta ja sen taakan takia, olet kruunattu kuninkaaksi

kirjoita niihin onnellinen loppu, onnellinen kuolema
mikään ei jäänyt kesken, maallisen vaelluksesi päätepiste
ulappa jonne muutat ilman lyijyä jaloissasi
loppusijoituspaikka taivaan ja helvetin välissä
tyhjyys ikuinen
onnellinen loppu

perjantai 10. toukokuuta 2019


pojat kyllä tietää, mistä tytöt näkee unia
pojista jotka olevat poikia
tarinoista kuolemattomista
mustasta mullasta sikiää
aina uusia poikia
joista nähdä näkyjä

pojat kyllä tietää, mistä tytöt luopuvat
antavat helposti periksi, luovuttavat
insinööriaivoille kaiken niille kuuluvan
turhanpäiväisen tärkeän tiedon
näennäisen vallan

pojat kyllä tietää, miksi tytöt pukeutuvat
kesän harsoihin ympäri vuoden
nilkat paljaana
käsivarren ihokarvat
hiusten lupaus trooppisesta yöstä

pojat kyllä tietää, miten ollaan
ruodussa, pallo jalassa ja aivan helvetin onnellisena
silti sota houkuttaa
yön vieraus, ylitsevuotava malja
peilin vääristyvyys
riskin välttämättömyys
pieni kuolema

lauantai 4. toukokuuta 2019


rakkaudesta miksi jätit minut
yksin näiden puhumattomien kappaleiden keskelle
oppimaan tekemään kaiken väärin päin
rakkaudesta annoit ison padan josta säännöstellä
onnea ja motivaatiota aamuun iltaan ja yön pikkutunneille
rakkaudesta miksi vieläkin pidän kiinni samoista
hikisistä karheista kovista entiteeteistä
rakkaudesta annoit peilin ja lääkkeen sairauteen
peilin joka sairastuttaa
lääkkeen jota ilman ei voi elää