rakkautta jos on
ei niillä kaduilla
ei niissä kylmissä öissä
joita taas pakotettuna kuljin
kohta taas luulen olevani taikuri
joka drinkkilasin takaa luulee maailman muuttavansa
kohta taas sydämeni hukattu
kuljet vierelläni teitä syviä
onnettomuuden
aamun tullen sade
vieläkin kuljen kun muut nukkuvat
pois eilisen hikeä
naurua korkokenkien
muistikirja hukattu asfalttiin
muisti hukattu
tuulten kultaan
lainatuilla siivillä
kun en saa sanoja muotoiltua
en saa otetta onnesta
yhdestä halauksesta
epätoivon perunakellarissa
