näin jo sumuiset silmät
näin SUUREN KIVUN
joka yrittää tulla kömpelösti ulos
näin pöydän täynnä pulloja ja pullojenkuita
näin illan joka tanssii aina saman nääntymistangon
pullojen kuut imeytyneet lasinalusiin
taustalla soi Adelen Someone like you
toivo lipuu hiljaa satamaan kuin risteilyalus ohittaa Ahvenanmaan
aika olla kemiallisesti onnellinen
leijonan karjaisu asfaltin hikoilemassa yössä
miksi et osaa puhua
näytellä ihmistä jolla ei ole
kuin menetettävää
jalat vievät uneen joka muistuttaa todellisuutta
et ole yksin, kivet puhuvat sinulle
istut viimeisen penkkirivin päähän odottamaan
jo kauan sitten tilattua sielua saapumaan
nostat maljan elämälle joka puhuu eri kieltä kuin sinä
ajattelet miten onkaan onnelista vain olla hengissä
saavut määränpäähäsi väsyneenä puhumaan
kieltä jota et oppinut
väsyneenä pelaamaan tätä peliä
väsyneenä tekemään joka vuodesta merkityksellisen
kaadat maljasi maahan, tämä riittää toteat
ja valehtelet sydämestäsi
kaadut maahat, tämä riittää toteat
valhe sekin
olitpa miten onneton tahansa matka universumin tähtipölyyn jatkuu aina
siellä rakkaasi silmät
jotka puhuvat samaa kieltä kanssasi