Juopoilla on omat genret

niinku kauniiden naisten                  minihameilla

ku kahensadankilon penkkaajilla

            kaikilla juttu

jota ei edes pääpiru voi poistaa

mä oon juoppo

romanttinen

                     pylväs kiillotettu

sä oot nainen jost diggaan

                           lupaan sulle

kuu ja radat jotka ei yhdy                                                                      mä oon loco

                                                pitkällä lankkukävelyllä simmut kii

laitan kukan veljeni haudalle

                         joka oli jotain mulle

pillu ja viina ei kestä

                                   syvämerensukellus

                                         sisäreiteesi ja Mikon melankoliaan

                  ehkä olen yksin

pihamänty                        jota joku o vahingossa rakastanut

Saisinko auringon

joka vitun säteen mun pimeyteen

saisinko yön

pitäisin sen pois kaikilt yksinäisilt

            saisinko suudelman

tallettaisin huuliesi Afrikan

ja jossain vitun Tammikuun viimassa

oisin pilkillä                            Afrikassa

               

                                   onko nää oikeita ihmisiä

miten mä en nää niitä Selkäsaarilla

puhumassa tupakka suussa siitä

                                 mistä Ahven diggaa

Rommilla lämmitetty syrän

ja pakkanen -25

                             iha vähä puita

                          iha vähä rakkautta

                  lumipeite kevään uvertyyri

jasämaistutmultavieläpitkään

pitkiämärkiäasfalttiteitä

jossain unessa

kun on niin                           realismi

syksy                                      

              omenat vielä hetken

jos

siellä märällä nurmikolla

selkä kastuu

oltas                                     

            

                                   superkuu

            otalisääjosetmuista

                                                tarpeeksviiniänimuistat

me ollaan oltu siel                         omenoiden alla

lähetty karkuu ku oli vielä piilopaikkoja

puitajakiviä

suudeltu jossain mis oli järvi vieres

                        katottusitä

         merimiehen hautaa

Etsivä löytää sanotaan

hiukkasen onnea joka pelostakin

       joka suudelmasta vankilan kalterit

               kaikista kuista täyden

Ja kaikille elämännälkäisille on huopa jota

          nuolla

                       yksinäisyys ja Argentiina

               täkki joka toisessa pesussa värit pitävä

                    suuren sopimuksen majakka karvalakkimallinen

                                                                                                      punavalkoinen       vuodet ja säät                                                                                                                                    kestävä

                                                                   ”mut kai tärkeintä mit takan silmien”

Jäljet asfaltissa

              joku on jo maalissa kun näen

                                         kalkkiviivat                    

                                                  juovat

                                                          elämän            Fernet-Brancan

                                                                       piilopullon   

katkerana                              kun et osaa laittaa sormusta vasempaan nimettömään    

                     makeana                        itseluottamuksen nousuna kitalaen takana

                                            karvaana pois pöydästä muiden mielipiteiden

                                                     omalla salaisella kielellä

                                                                    

                                                               sanonhaluan

                                                                      palan   

                                                      suurinta elämänjanoa