Se maailma

sanot

on hyvä

minä en

siinä maailmassa on

onnea onnessakin naurat

minä vaikenen

katso taivaan merta vaadit

mutta olen jo sulkenut

silmäni auringot

sinä näit jo enkelin etkä osannut olla

elämä jäi kesken

kaiken sydän sanoi hyvästi.

Tanssimaan yli meren

Miten ja kenen kanssa onni olisi normi
milloin ja millä kellonlyömällä tajuan elämän koreuden
miksi ja miksi ajattelen kaiken aina samoin, surullisen samettisesti.

Viisas en ollut koskaan
jälkiviisas aina
kyllähän vieläkin naurattaa
mutta jokapäivä harvemmin.

Kuka kutsuisi minut juhliinsa tanssimaan yli meren
ketkä muistavat minut kun lähden
onko niitäkään enää tänään jotka minua lämmöllä muistelevat.

Jossakin halusin pärjätä
edes yhdessä asiassa olla muita edellä
ei sitä koskaan tullut, aina mies loppui ennen ennätystä.

Minne ovat kadonnet pienet valot vastarannalta,

ohjeet

en minä yksin osaa kävellä kuin lävitse.

Mulla on sydän päässä

ja se sykkii
mulla on tunne jota ei ole
olen lentänyt niin matalalla
että olen nähnyt liian syvälle
ymmärrän liian paljon ja
en osaa olla

Rakastan
ainakin haluaisin
haaveilen aina kesästä
aina kanssa neidon
me ei hypätä järveen kuin
uimaan
rakkauden avulla kellumme
lennämme joutsenina
minne missä meidän
unelmillemme ei naureta
missä ei ole muita
vielä kuukausiin.

Hyppy vapauteen

Ehditkö ajatella hypättyäsi vapauteen

että jos kuitenkin elämässä voisi olla
edes hiirenverran järkeä, onnea, iloa.

Toivoitko silloin pääsyä pintaan takaisin
tänne missä toivoa on

piilossa haudattuna maahan.

Kaduitko kertaakaan matkalla manalaan
valintaasi viimeistä, vaikeinta helpointa.

Vai olitko varma vapaudestasi
siitä ettet kestäisi enää hetkeäkään
alla tämän taivaan, sen hetken kesäisen.

Ei järven pohja voi sydäntäsi musertaa
ei se kun keuhkosi vedellä täyttyivät
ei mielesi alakulo, ei musta tulevaisuutesi
saa sinua itseltäsi piiloutumaan

elät vahvana, varmana, nuorena

syntyneenä aina uudestaan aamussa

lupauksessa kuolemattomuudesta veljeni.

Niin ihmiset tekevät
en tiedä onko se oikein
väärin, niin vain meitä on opetettu
niin vain me osaamme nauttia

aivan kuin kaikki muut.

Kukaan ei erotu taivaalta katsottuna
kellään ei ole eriäviä mielipiteitä
kukaan ei usko toiseen elämään.

Ehkä se on

olla samanlainen kuin kaikki

ehkä olen

ehkä en.

Sait lievän aivotärähdyksen
kun kaaduit portaissa

sait minut enkä ikinä unohda hoivaasi.

Olen yksin nyt kuin sinä
mutta sinä et ole koskaan yksin
olet niin kaunis niin hellä ja huolehtivainen.

Pelkkä tapaamisen järjestäminen kanssasi
vaatii koko Euroopan tuen, maailmanpoliisi
luottaa mp-5:n varustettuihin joukkoihin.

Niin on kipinä kaukana räjähdyksestä
yksi maailma
kylmä sota
vanha halu palaa
muttei kanssasi koskaan rauhaa ja kiitos
en minä jaksa elää ilman sinun kuvaasi
heijastuen kiväärinpiipusta suussani.

Arvaa mitä Mikko?

Arvaa mitä Mikko tänne kuuluu,
arvaa olenko vielä samanlainen itsekäs
imbesilli?

Arvaa mitä Mikko, täällä kaikki kulkee aivan
aina samoja raiteita.

Arvaa mitä Mikko, et enää kiusaa minua kaipauksella
kuin ainoastaan silloin kun se sinulle sopii.

Arvaa mitä Mikko, en usko kuolemaan.

Arvaa mitä Mikko, olisit ansainnut paremman elämän.

Arvaa mitä Mikko, näin meidät aina yhtenä.

Arvaa mitä, Mikko olit minulle paras ymmärtäjä, sinä tiesit aina
mitä tarkoitin kaipauksella rinnassani ja teit haaveesta totta.

Arvaa mitä Mikko, rakastin sinua niin hyvin kuin osasin,
kuten minut oli opetettu rakastamaan, olemaan hiljaa sydämen asioista.

Arvaa mitä Mikko, saat hautakiven tänä vuonna, kun routa lähtee.

Arvaa mitä Mikko, sinun herkkyytesi maailmaa kohtaan elää minussa

soi kuin Rauli Somerjoen ääni kesäyössä.