tytöt juoksevat hameissa pakkasella

beigellä

auton pesunaarmut tankkausaseman valossa

linnunradat

                          jonnekin olisi hyvä paeta

näitä Mordorin muureja

vaikka se yksi joka heitä hallitsee onkin

sinussa

neljä jalkaa pyhätössäsi

nuoskalunta välipäivinä raskasta kuin itsensä fyllaan veto

tiesi jäistä kvartsia, kaunista mutta kovaa

ihmisen puhetta kuulee harvoin

tai ei kuuntele, kun on toisaalta

ei ole verisidettä

on vain  vertaluutalihaa

pitkä yö

sähköshokit pullosta toffeekaramellin värisen

aamun verho laskostuu

värisevin keuhkoin ponnistat

väärästä oikeaa, vapautta olla osallistumatta

puhumisen jaloon taitoon

suu ei aukea kuin  auton ovi rasvattu,

kieli pysyy hampaiden pääsemättämön piikkilangan takana

loisteputki sulattaa silmät

alistus valolle

tämä kukkasi nuutunut

jo roudan alle jäänyt

                      pimeys soittaa joka aamuisen puhelunsa

nähdään taas tovin kuluttua

kylmyys porautuu niin syvälle

ettei vastarantaa ole

                      ihmisten jäisistä nenistä valuu sielunnestettä

tulevan satokauden varalle, pankkitilille

kuulet rutinan sydämesi hermoradoista fasettilukkoineen

                                           yksin

tuntuu hyvältä

laatikko kuulostaa hyvältä

jäätyminen patsaaksi balettiasentoon     

luuranko väsynyt

päästä varpaisiin

viimeinen ateria munakas

saisi mitä vain kunhan osaisi

pyytää

joustamaton pääkallo

vääjäämätön valinta

rommia

mättöä

tupakkia

samanlaista ei olekaan

nyanssierot voit haistaa värekarvoilla

tämän päivän onnen avaimilla ei

avata huomisen lukkoja

tanssi pienellä lasiparvekkeella

linnansa vanki tämä

et enää huomauta ryhdistäni

vaikkei se ole muuttunut

herään sohvalta, kynttilä noennut lasijalkansa

huikka jäänyt väljähtymään

yrittämään haihtua sateeksi

alkon kassa tammikuussa

nihkeät sormet älypuhelimen näytöllä

          artikulaatio esikoulusta

paperi ei rypisty silkkisissä käsissäsi

                                                 
                                            heitettyä valoa lumisille männyille

kuolleen holistin valama kynttilä

haluaisit taas tuntea

mitä on ojasta allikkoon

mitä on menettää kontrolli

                                       millainen on kesäyön huuto

                    verisilmä

makaan piikkimatolla kun taas tulet

olen torakka,

ihmisenhaju ei yllä lattialle

makaan tunnin              vaikka lähdetkin sitä ennen

et enää ymmärrä

olet juonut liikaa viinaa

se tulee suoraan silmille

joki murtuu verkkokalvoillasi

tyttö katselee aikaista matoa

autossa on muutama ihminen

ja viinaa joka  ei sovi sinun käyttöohjeelleesi

tyttö joka on ainakin kaunis

muttet voi enää puhua

et enää pelkää

kuin ehkä oksennusta

mitä sähköshokeista

meiltähän tämä käy

koko ilta laskiämpäriin

pari pirua toki aina orrella ilkkumassa

huutoa perunakellarista

verenpaineen tasaus lämpimällä urjalalla

pipo päähän ja kohti

ajatusten rotanloukkua

kun ei se mitään koskaan muuta

kun et viihdy et viihdy

keinu laskostuu yksinään ilta-auringossa

samat männyt ja kasvot vuodesta vanhaan

sama ympyräsi autistisen hamsterin

mitä sinä haluat

pitkän tukan ja kasipäkin